Materiaalikustannusten laskeminen
Erota nettomenekki ja ostettava määrä
Neliöt tai putkimetrit kertovat, mitä kohteeseen asennetaan. Tilausmäärä voi olla suurempi leikkausten, asennustavan tai pakkauskoon vuoksi. Materiaalimäärien arviointi kannattaa tehdä tuoteryhmittäin: esimerkiksi putki, liittimet, eriste ja kiinnikkeet eivät noudata samaa hävikkioletusta.
- 01
Mittaa tarvittava määrä
Laske työssä tarvittava nettomäärä sopivassa yksikössä: neliöt, metrit, kappaleet tai tuotekohtaiset erät. Tarkista piirustusten ja kohteen mittojen mahdolliset erot.
- 02
Arvioi kohteen hävikki
Lisää leikkauksista, sovituksista ja rikkoutumisesta syntyvä tarve tuotteittain. Käytä omaa toteumaa tai tuotteen ja kohteen perusteltua arviota, älä yhtä vakio-osuutta kaikille materiaaleille.
- 03
Tarkista ostettava määrä
Muunna menekki myyntipakkauksiksi ja huomioi vähimmäistilaus. Jos materiaalia jää käyttökelpoisena varastoon, päätä johdonmukaisesti, kohdistuuko koko osto tälle urakalle.
- 04
Laske veroton hankintakustannus
Kerro ostettava määrä omalla netto-ostohinnallasi. Lisää kohteelle kuuluva toimitus, rahti ja muut hankintakulut vain kerran. Päivitä hinnat ennen tarjouksen jättämistä.
Nettomenekki × (1 + hävikkiarvio) → pyöristys ostettavaan pakkauskokoon
Materiaalikustannus = ostettava määrä × veroton nettoyksikköhinta + kohteen toimitus- ja hankintakulut. Tässä hävikki tarkoittaa osuutta nettomenekistä; jos toimittajan menekkiluku sisältää hävikin jo valmiiksi, älä lisää sitä uudelleen.
Tarjouksen tarkistus
Tarkista määrä, hinta ja toimitus erikseen
Vanhan urakan materiaalien loppusumma ei yksin kerro, mikä seuraavan kohteen kustannus on. Vertailu paranee, kun tiedät tarvittavan määrän, yksikön ostohinnan ja kohdekohtaiset toimitukset. Erilainen kohde voi vaatia eri määrän, vaikka pinta-ala olisi sama.
Määrä
Mitä asennetaan ja paljonko on ostettava?
Yksikköhinta
Mikä on ajantasainen oma veroton nettohinta?
Hankinta
Mitä kuljetus ja muut kohteen ostokulut lisäävät?
Euromääräinen esimerkki · alv 0 %
200 € unohtunutta materiaalia vähentää katetta kaksi prosenttiyksikköä
Kuvitteellisessa 80 m²:n pintatyössä materiaalin nettohinta on 25 €/m² ja toimitus 100 €. Jos tarjous sisältää vain nettomäärän, materiaaliksi arvioidaan 80 × 25 € + 100 € = 2 100 €. Tässä esimerkissä leikkauksiin ja sovituksiin arvioidaan lisäksi 10 % nettomäärästä, eli 8 m². Ostettavaa on 88 m², mikäli tuotetta voi ostaa täsmälleen tämän määrän. Hinnat ja hävikki ovat havainnollistavia oletuksia, eivät markkinahintoja tai yleispäteviä menekkejä.
| Laskelman erä | Ilman hävikkiä | Hävikki mukana |
|---|---|---|
| Materiaalin määrä ja hinta | 80 m² × 25 € = 2 000 € | 88 m² × 25 € = 2 200 € |
| Toimitus | 100 € | 100 € |
| Materiaalikustannus | 2 100 € | 2 300 € |
| Muut urakkakustannukset | 5 500 € | 5 500 € |
| Kustannukset yhteensä | 7 600 € | 7 800 € |
| Kate 10 000 € myyntihinnalla | 2 400 € · 24 % | 2 200 € · 22 % |
Myyntihinta ja muut kustannukset pysyvät esimerkissä samoina. Kun tarvittavaa materiaalia on 8 m² enemmän, kustannus kasvaa 200 € ja kate pienenee 24 prosentista 22 prosenttiin. Oikeassa tarjouksessa tarkista myös pakkauksista johtuva pyöristys sekä materiaalin todellinen ostohinta.
Toteuman tulkinta
Selvitä, muuttuiko määrä vai ostohinta
Jos toteutunut materiaalikustannus ylittää arvion, pelkkä euromääräinen erotus ei vielä kerro syytä. Tarkista ensin ostettu ja käytetty määrä, sitten yksikköhinta ja lopuksi toimitus. Kirjaa myös, jäikö materiaalia käyttökelpoisena seuraavaan kohteeseen tai syntyikö palautushyvitys.
Esimerkiksi 88 m² × 25 € oli arvio, mutta toteuma on 92 m² × 26 €. Materiaalin ostosumma nousee 2 200 eurosta 2 392 euroon. Erotuksesta 100 € johtuu neljästä lisäneliöstä alkuperäisellä hinnalla ja 92 € yhden euron hinnannoususta toteutuneella määrällä. Toimitus käsitellään erillään.
Vie havainto seuraavaan tarjoukseen
Kirjaa laskemasi materiaalisumma urakan kustannusarvioon ja tarkista tarjoushinta tarjouslaskennan yhteydessä. Urakan aikana vertaa arvioitua summaa toteutuneisiin materiaalikuluihin kustannusseurannassa. Valmistuttua jälkilaskenta auttaa säilyttämään poikkeaman seuraavaa vastaavaa kohdetta varten.
Urakkakate ei tee piirustuksista määrälaskentaa eikä laske tuotekohtaista hävikkiä automaattisesti. Laske nämä lähtötiedot omalla menetelmälläsi ja syötä niiden perusteella materiaalikustannus arvioon.
Usein kysyttyä
Usein kysyttyä materiaalikustannuksista
- Miten urakan materiaalikustannukset lasketaan?
- Arvioi ostettava määrä nettomenekistä, kohteen hävikistä ja pakkauskoosta. Kerro ostettava määrä verottomalla nettohinnalla ja lisää kohteelle kuuluvat toimitus- ja hankintakulut. Vähennä mahdollinen palautushyvitys vasta, kun se on perusteltu.
- Onko 10 prosentin materiaalihävikki sopiva jokaiseen urakkaan?
- Ei. Oppaan 10 prosenttia on vain laskuesimerkin oletus. Todellinen hävikki riippuu tuotteesta, mitoista, leikkauksista, työmenetelmästä ja kohteesta. Tarkista arvio omasta historiasta tai toimittajan menekkitiedoista.
- Miten myyntipakkaukset vaikuttavat määrälaskelmaan?
- Laske ensin tarvittava määrä hävikkeineen ja pyöristä vasta sitten ostettava määrä saatavilla oleviin pakkauksiin. Esimerkiksi 88 m²:n menekki voi edellyttää tätä suurempaa tilausta, jos tuotetta myydään vain kokonaisina pakkauksina.
- Miten erotan materiaalin määrä- ja hintapoikkeaman?
- Vertaa ensin toteutunutta määrää arvioituun määrään alkuperäisellä yksikköhinnalla. Vertaa sitten toteutunutta yksikköhintaa arvioon toteutuneella määrällä. Seuraa toimituskuluja erikseen, jotta sama poikkeama ei tule lasketuksi kahdesti.
Arvio → tarjous → toteuma → oppi
Muuta materiaalien arvio näkyväksi osaksi urakan hintaa.
Maksuttomalla katelaskurilla voit katsoa, miten laskemasi materiaalisumma vaikuttaa tarjoushintaan. Ilmaisella tilillä voit tallentaa kustannusarvion, tarjouksen ja toteutuneet kustannukset samaan projektiin.